Tämä on kertomus uudesta elämästä,
tai uudesta sivusta elämässä.
Se alkaa päivästä, tai oikeastaan yöstä,
jolloin glen of imaalinterrierimme Lissu
kasvatti jo toistamiseen maailman
harvalukuista glennipopulaatiota.
tai uudesta sivusta elämässä.
Se alkaa päivästä, tai oikeastaan yöstä,
jolloin glen of imaalinterrierimme Lissu
kasvatti jo toistamiseen maailman
harvalukuista glennipopulaatiota.
lauantai 26. helmikuuta 2011
Kolmas viikko
Pentulaatikossa kuhisee. Pennut kehittyvät vauhdilla. Kaikilla on silmät on auki ja huojuvin jaloin otetaan ensiaskeleita. Vauhtiakin löytyy kun alkuun päästään, mutta pieni epätasaisuus alustassa niin -muks- ympäri mennään. Pentulaatikon laidan yli on tupsahdellut yksi jos toinenkin pallero. Pissaaminen ja kakkaaminen sujuu jo ihan itse, vaikka vaatiikin keskittymistä. Ensimmäinen kynsienleikkuu sujui hyvin, kiitos siitä kokeneelle leikkajalle.
Ihaninta on, kun pennut tunnistavat jo meidät ihmiset ja horjuvat uteliaina kohti tutun äänen kuullessaan.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti